Talkoohenkeä ja tekemisen meininkiä

Kangaslampi on ollut itsenäinen kunta vuodesta 1869 ja seurakunta vuodesta 1894 lähtien. Ennen itsenäistymistään Kangaslampi kuului Rantasalmen pitäjään. Aluetta kutsuttiin aikaisemmin Vesikansaksi erotuksena Maakansaksi kutsutusta pitäjän eteläosasta. Vuonna 2005 kunta siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Savoon ja liitettiin Varkauteen.

Nykyisen asutuksen alkua voidaan pitää 1500-luvulla. Vakinaisen asutuksensa Kangaslammin alue sai vasta keskiajan lopulla. Maanviljelyn ohella tervanpoltto oli 1700-luvun alkuun asti seudun tärkeä elinkeino. Seuraavalla vuosisadalla kangaslampilaiset saavutti mainetta taontatavaroiden ja pellavakankaiden valmistajina.

Kirkonkylän maisema koostuu Saimaan vesistöistä sekä harjumaisista kangasmaisemista, joista erityisesti erottuu nykyään yksityisomistuksessa oleva Manttaalisäätiön talo. Kangaslampilaisessa perinnemaisemassa luonto ja sukupolvien työ elävät rinnakkain, vaikka monin paikoin entiset viljelypalstat ovat metsittyneet.

Nykypäivänä alue koostuu useista kylistä, joista Harjurannalla, kirkonkylällä ja Viljolahdella on eniten asutusta. Alue tarjoaa monenlaisia ulkoilu- ja asuinmahdollisuuksia niin vakinaisille, kuin osavuosiasukkaille. Uudenlaisia näkymiä ovat luoneet vapaa-ajan viettäjien ja paluumuuttajien toimeliaisuus.

Ajankohtaista

Previous slide
Next slide

Kyläyhdistys ja kylätalon palvelut

 

Kangaslammin alueella asuu noin 1200 asukasta, ja asukasmäärä vähintään tuplaantuu kesäaikaan, kun vapaa-ajan asunnot saavat asukkaansa läheltä ja kaukaa. Pienestä vakituisten asukkaiden määrästä huolimatta kirkonkylältä löytyy aitoa talkoohenkeä ja tekemisen meininkiä. Asukkailla on vilpitön halu työskennellä elinympäristönsä eteen, ja toiminnassa huomioidaan kaikki vauvasta vaariin ja kesäasukkaisiin.

Toimimme kylän parhaaksi yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa sekä järjestämme tapahtumia ympäri vuoden.

Kangaslammin kyläyhdistys omistaa Kangaslammin keskustassa sijaitsevan Kylätalon, jonka tilat ovat käytettävissä läpi vuoden. Tiloja voi vuokrata erilaisiin kokouksiin, yksityistilaisuuksiin ja toimistotilaksi. Kylätalolla on nyt mahdollisuus etätöihin: lisätietoja 045 104 9664.

Kylätalossa on n. 30 henkilön sali ja keittiö, sekä muita pienempiä huoneita. Salissa on suuri näyttö kokouksia varten ja esimerkiksi elokuvailtojen järjestämiseen nuorille. Lisäksi Kylätalolla on hyvät äänentoistolaitteet, joita on käytetty mm. Kangaslampipäivillä urheilukentällä ja karaoke -laitteina iltatoreilla. Äänentoistolaitteet ovat vuokrattavissa omiin yksityistilaisuuksiin.

Yhdistyksen kautta on mahdollista hankkia kahvitukset kylätalolla järjestettäviin tilaisuuksiin, sekä ateriapalveluita myös isompiin tapahtumiin. Lisäksi yhdistys tarjoaa ammattitaitoista järjestyksenvalvontaa tilaisuuksiin ja tapahtumiin, esimerkiksi tansseihin tai leirintään. Lisätietoja järjestyksenvalvonnasta: 050 347 5938 tai 040 016 1597.

Vuokraa tiloja

Yläpuolella esiteltyjen tilojen tarkempi hinnasto löytyy tästä linkistä

Kylätalo 220 m2

Toimistotila 100 m2

Kylän palvelut

Ruokakauppa (Sale), huoltoasema, Kangaslammin apteekki, kirkko, Kangaskankurien ylläpitämä käsityötupa, hieronta- ja fysioterapiapalvelu Fysio Corpus, parturi, aktiivisia yhdistyksiä, polttopuun myyntiä, vierasvenesatama, Kangaslammin auton kautta taksi- ja ryhmämatkapalvelut.

Kangaslammin asiointipisteeltä löydät täyden palvelun postin, Kelan palveluita, liikuntatalon myynnin ja varauksen, venepaikat satamaan ja rantoihin, lainattavat polkupyörät sekä opastusta ja neuvontaa. Samassa rakennuksessa toimii Kangaslammin lähikirjasto, joka on osa Lumme-kirjastokimppaa. 

Lypsyjakkaranheitto

Lypsyjakkaranheiton idean isänä voidaan pitää paikallista herraa nimeltä Heikki Turunen. Vuonna 1999 seurue istui heinäkuisena iltana paikallisessa kuppilassa kunnes puheeksi tuli, että maaseutu tyhjenee, taloista on loppunut emännät, on jääny vain ukot ja lypsyjakkarat on heitetty seinään. Keskustelusta riehaantuneena seurue päätyi koulun pihaan nakkelemaan aidon lypsyjakkaran puuttuessa muovista saunajakkaraa. Muovijakkara ei kestänyt kuin yhden siunaaman illan, josta seuraavana päädyttiin kunnan toimistolle suunnittelemaan uutta ohjelmanumeroa Kangaslampipäiviin. Tästä muodostui uusi vetonaula 70-luvulla aloitetulle kesätapahtumalle.

Nykyään Lypsyjakkaranheiton SM-kilpailu on muodostunut perinteiseksi tapahtumaksi, joka kokoaa yhteen niin paikalliset kuin kesäasukkaat, tuleepa joukkoon joku ohikulkijakin.

Yhteistyökumppanit

 

Metsänhoitoyhdistys Keski-Savo

Warkauden Kassiopeia ry

Ystävän Kammari

Etelä-Soisalon Riistanhoitoyhdistys ry

Kangaslammin teatteri ry

Kangaskankurit ry

 

Previous slide
Next slide

Liity jäseneksi

Toivotamme kaikki kylästämme ja sen toiminnasta kiinnostuneet Kyläyhdistyksen jäseneksi. Liity sinäkin ja vaikuta kotiseutusi tulevaisuuteen!

Jäsenyyden hinta on 10 € kalenterivuodelta 2025. Saatuamme jäsenhakemuksen lähetämme teille tilisiirtolomakkeen, jolla voitte maksaa jäsenyyden.

Yhteystiedot

 
Olli-Pekka Kähkönen
Puheenjohtaja
045 104 9664
 
Petri Sutinen
Varapuheenjohtaja
050 3475938
 
Riitta Räisänen
Rahastonhoitaja
040 0193227
 
Irma Falkner
Sihteeri
040 0906 475


Tilinumero:
FI21 5500 3920 1543 98

 

Yhdistyksen perustiedot:
Sopulantie 4, 79480 Kangaslampi
Y-tunnus: 2453767-0